Raskausarvet ja öljyt

Raskausarvethan ovat ihan yleinen ongelma, eikä vaan naisilla vaan myös miehillä. Yleisestihän raskausarvet syntyvät ihon verinahan venyessä, ja ovat pysyviä. Ajan kanssa raskausarvet vaalenevat mutta eivät katoa kokonaan. Yleisimpiä syitä raskausarville ovat raskaus sekä nopea lihominen. Joidenkin mielestä raskausarpien syntymiseen ei voi vaikuttaa, joidenkin mielestä arvet voivat olla "perinnöllisiä" (tällä todennäköisesti tarkoitetaan ihotyyppiä) eli jos äidille on syntynyt esim. raskauden aikana paljon arpia on se todennäköistä myös tyttärellä. En ota näihin muuta kantaa mutta kerron omasta kokemuksestani kuinka itse vältyin arvilta.

Pitää myöntää että (niin typerältä kuin se kuullostaakin) yksi ensimmäisiä huoliani alkuraskaudesta oli arpien syntyminen. Lapsena ja aikaisessa teini-iässä olin todella laiha ja enemmänkin tikun mallinen, mutta myöhemmin aloin saamaan hieman muotoja varsinkin lantion alueelleni jolloin raskausarpia syntyi lantion sivuille. Ihoni on myös todella kuiva joten oletan ihoni olevan alttiimpi arville. Tein tällöin hieman tutkimusta herra Googlen kanssa ja yksi suositelluimmista tuotteista oli Bio Oilin ihoöly. Yliopiston verkkoapteekin sivuilla Bio Oilia kuvaillaan näin:

-Auttaa vähentämään arpien, raskausarpien ja ihosävyn epätasaisuuksien näkymistä
-Tehokas myös ikääntyvälle ja kuivalle, helposti ärtyvälle iholle
-Helposti levittyvä ja imeytyvä, iho ei jää rasvaisen tuntuiseksi
-Ihanteellinen kylpyöljyksi
-Tehoaineina luonnolliset rosmariini-, laventeli-, kehäkukka- ja kamomillaöljy sekä A- ja E-vitamiini
-Hajustettu

Ihan loogisesti ajateltunahan iho on kosteutettuna elastisempi kuin kuivana, joten ihon kosteuttamisen pitäisi auttaa raskausarpien ehkäisyssä. Voisin kuvitella ihon myös palautuvan helpommin raskauden jälkeen sen ollessa kosteutettu, varmaksi en sano mitään näistä "väittämistä", ne ovat vain omia mietteitäni. Ostin kuitenkin Bio Oilin jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja käytin sitä joka päivä, toisinaan jopa kahdesti päivässä. Rasvasin vatsan alueen aina suihkun jälkeen hyvin perusvoiteella ja öljyä hieroin iholle muutaman minuutin ajan ennen nukkumaan menoa. Kiinnitin myös enemmän huomiota runsaampaan veden juontiin. Bio Oil purkki alkoi uhkaavasti tyhjenemään runsaan käytön takia, mutta Tallinnan reissulla bongasin taas laivalta Burt's Bees Mama Bee öljyn. Burt's Beesin sivuilla lukee öljystä seuraavasti:

Keep your skin supple and soft with this light-weight, all natural body oil. Sweet almond and lemon oils and Vitamin E recondition skin throughout your pregnancy. No phthalates, parabens, petrolatum, or SLS.

E-vitamiinia löytyy siis molemmista öljyistä. Kyseinen öljy päätyi ostoskoriini ja riittikin loppuraskaudeksi. Pitää sanoa vielä tuosta Mama Bee öljystä, että se tuoksui todella hyvältä. Bio Oilin haju oli vähän tunkkainen kun taas Mama Bee öljyssä on ihana sitruunainen pirteä tuoksu.

No, mikä oli tulos? Oma tulokseni oli nolla arpea ja ihoni palautui synnytyksen jälkeen viikossa parissa. En tietenkään voi vannoa tämän olleen nimenomaan öljyjen ansiota, mutta omassa mielessäni näin kyllä on ja voin aion tuttujani suositella öljyjä ehdottomasti kokeilemaan. Kuten aiemmin mainitsin, tiedän että ihooni voi kehittyä raskausarpia pienenkin ihon venymisen tuloksena, ja vaikka en raskausaikana paljon kiloja kerännytkään, oli ihon venyminen silti suurempaa kun teini-iän lantioni kasvu. Seuraavaksi aion pistää öljyt testiin kuinka niillä saa häivytettyä jo olemassa olevia raskausarpia, hyviä kokemuksia olen kuullut.

This Body - Now All Mine

Olen jo hetken halunnut kirjoitella vähän tavallisesta poikkeavasta aiheesta, eli vartalosta raskauden aikana ja jälkeen. Heti alkuun haluan sanoa etten todellakaan yritä provosoida ketään mielipiteilläni, ja jokainen meistä on erilainen. En myöskään yritä tuputtaa mielipiteitäni tai yleisestikkään aiheuttaa mitään haloota tai mielipahaa kellekään. Tämä aihe vaan tuntuu olevan ihmisille todella herkkä ja ehkä jopa vähän tabu. 

 Ennen raskautta harrastin pilatesta lähes päivittäin, ja yritin pitää itseni aktiivisena. Paheitakin toki löytyi, niinkuin varmasti kaikilta meiltä, omassa tapauksessani tupakointi. Tupakointi jäi samana päivänä kun raskaustesti näytti positiivista, enkä sitä sen jälkeen ole kaivannutkaan.  Koko raskauden ajan olin todella pahoinvoiva, lisäksi selkäni ja lonkkani menivät huonoon kuntoon joten koko raskauden aikana en pahemmin pystynyt harrastamaan liikuntaa. Liikunnan vähäisyydestä huolimatta pidin koko raskauden sen asenteen, että nyt jos koskaan on oikea aika pitää itsestään ja omasta vartalosta ja terveydestään hyvää huolta, eikä vain minun vaan eritoten vauvan takia. Raskauden ajan ruokavaliooni kuului paljon vihanneksia ja hedelmiä, ruoka tehtiin alusta asti itse kotona ja suurimmat herkuttelut jäivät. Nämä tavat ovat myös pääosin säilyneet raskauden jälkeenkin. Huomasin myös että hetken aikaa oltuaan ilman sipsejä ja karkkeja sun muita herkkuja, ei niitä tee edes mieli, ja myös sen kuinka hyvä ja energinen olo minulla oli kun ruokavalio oli kunnossa. Kaikille raskaushimoille ei tarvitse antaa periksi, varsinkin kun kyseessä on yleensä juurikin kaikki epäterveellinen rasvainen ja suolainen / sokerinen, eikä mielestäni raskaus ole sopiva syy epäterveelliselle ruokavaliolle ja yltiömäiselle herkuttelulle.

Painoni nousi raskauden aikana noin seitsemän kiloa, ja synnärille jäi yhdeksän. Voin vannoa tämän kahden kilon painon laskun varmasti hävinneeksi lihasmassaksi, sillä kuten mainitsin, en raskauden aikana pystynyt liikkumaan oikeastaan yhtään. Viikko raskauden jälkeen olin täysin entisissä mitoissani puuttuvaa lihasmassaa lukuunottamatta.

En missään vaiheessa raskauttani tarkkaillut painoani sen enempiä mitä nyt neuvolassa punnittiin. Söin normaalikokoisia annoksia ja neljä ateriaa päivässä (alun tappopahoinvoinneista selvittyäni) ja sallin itselleni herkuttelupäivän kerran viikossa tai kahdessa. En missään vaiheessa syönyt kahden edestä, sillä kuten perus terve järkikin sanoo niin alle neljäkiloinen vauva ei varmastikaan tarvitse ravintoa yhtä paljon kuin aikuinen ihminen (itseasiassa lisääntynyt energiantarve loppuraskaudesta on noin yhden voileivän verran päivässä). En myöskään missään vaiheessa lopettanut normaalia arkielämää. Kauppaan voi yhä kävellä vaikka kävely muistuttaisikin enemmän pingviiniä kuin ihmistä, ja normaaleita kotitöitä tehdä, vaikkakin rauhallisempaan tahtiin ja oman jaksamisen mukaan. Kannoin kevyimmät kauppakassit ja kävelin portaita.

Nyt myöhemmin olen miettinyt, että useat naiset tuntuvat ajattelevan raskauden oikeutena syödä ja tehdä mitä haluaa (tai mitä ei halua). Olen nähnyt useita naisia joiden raskausajan ruokavalio perustuu lähes täysin pikaruokaan, sipseihin ja karkkiin. Kaikille raskaushimoille annetaan periksi, koska se tuntuu oikeutetulta, olenhan raskaana. Huono ruokavalio on usein yhdistetty täydelliseen liikkumattomuuteen ja tekemättömyyteen. Ihmisille tuntuu olevan normaalia että "raskauskiloja" (voiko näitä itse syömällä ja löysäilemällä aiheutettuja kiloja kutsua raskauskiloiksi?) tulee useita kymmeniä, jotka sitten roikkuvat kropassa vielä vuosia synnytyksen jälkeen, joillakin loppuelämän.

Haluan sanoa vielä, että ymmärrän kyllä että joillekin naisille raskauden aikana kertyy esimerkiksi nesteitä paljon vartaloon, myös vauvat ovat eri kokoisia ja muutenkin me kaikki erilaisia. Se, mitä yritin tällä tekstillä sanoa, on se, että koska yhdeksän kuukauden ajan jaamme vartalomme pienen ihmisen kanssa, tulisi meidän pitää siitä vartalosta myös huolta.