8. joulukuuta 2013

Tuuri

Koska Tampereellahan ei ole tarpeeksi jouluhälinää ja ruuhkaa, niin päätettiin tänään porukalla kääntää auton nokka kohti Tuuria. Itselleni oli selvää jo matkan alussa että itse tulisin pääasiassa viihtymään kosmetiikkaosastolla, joten päädyttiinkin pääasiassa Taikan kanssa juoksemaan kaksin ympäri Tuuria ja ukkelit saivat hoitaa omat ostoksensa yhdessä. Mukaan tarttui vähän sitä ja tätä, ja jos budjetti ei olisi ollut niin rajallinen niin oltaisi saatu käytettyä varmasti paljon enemmänkin aikaa (ja rahaa). Äijille alkoi tulla jossain vaiheessa nälkä, ja kun minä ja Taika kierrettiin kosmetiikkaosastoa kolmatta kertaa läpi niin alkoi tulla vähän äkäistä puhelua. Matkalla kassalle löydettiin vielä osasto missä kaikki oli euron, joten sinnehän me sitten vielä eksyttiin hyväksi ajaksi. Ensi kerralla kun lähdetään niin varaan mukaan isomman budjetin ja äijille vaikka banaaneja ja retkituolit.


Tässä vähän yleiskuvaa mitä tarttui mukaan. Vasemmalla kuvassa paketti nenäliinoja, ei niistä postauksessa enempää mutta iskinpä sen kuvaan silti kun olivat niin värikkäitä. Nenäliinat tarttuivat muuten mukaan myös sieltä euron osastolta. Näiden ostosten lisäksi ostin myös dosetit vitamiineilleni, joulukuuseen latvatähden, hammasharjatelineen ja suklaata. Ja kissoille herkkuja.


Tämä on ensimmäinen Eye Roll On minkä olen ostanut, syynä ihan se että vaalealle iholleni ei ennen ole löytynyt sopivan sävyistä Roll Onia. Merkki on pretty:perfect, josta en ole ikinä ennen kuullut ja löytyi myös tältä kivalta euron osastolta. Olin kokeillessani aivan varma että sävy olisi taas jälleen kerran tumma mutta vaalea sävy yllätti ja tämä päätyi ostoskoriin.


Näistä w7 lakoista olin todella innoissani, ja harmittaa kun en ostanut vielä yhtä lakkaa mitä innoissani esittelin Taikalle pariinkin kertaan mutta jätin sitten kuitenkin hyllyyn. Molemmilla lakoilla oli hintaa 2,95e.


Tästä lakasta oli todella vaikeaa ottaa kuvaa, eikä kuva tee lakalle yhtään oikeutta. Kyseessä on violetin värinen (ja hieman oranssiin taittava) lakka joka hohtaa sinisenä tietyssä valossa. Väri on 87 Metallic Venus.


Kultainen glitterlakka päätyi ostoskoriin koska ajattelin että sillä saisi tehtyä kivat joulukynnet. Yleensä valitsen aina hopeisen vaihtoehdon jos mahdollista mutta tästä vain tuli semmoinen kiva holiday -fiilis. Väri on 6 Gold Dazzle.


Triplapakkaus kasvojen puhdistusliinoja ikääntyvälle / aikuiselle iholle maksoi 2,95e. Viime aikoina olen kriiseillyt pienten ryppyjen ilmestymisen takia, mutta se ei ollut syyn näiden ostamiselle, vaan se että tavalliset kasvojenpuhdistusliinat sisälsivät Aloe Veraa jolle olen todella allerginen. Yöpöydän laatikossani on aina paketti kasvojen puhdistusliinoja sillä en koskaan nuku meikit kasvoilla, mutta kun kerran sinne sänkyyn kaatuu ja tajuaa että meikit ovat pesemättä, niin kasvojen puhdistusliinat ovat helpoin tapa poistaa meikit naamalta. Liinat ovat merkiltään Athena Beauté ja sisältävät ginseng uutetta ja c vitamiinia. 


Pretty Face merkkinen mansikka smoothie mutanaamio oli hinnaltaan 1,95e ja semmoinen extempore ostos. Innostun aina kun löydän jotain maskeja jotka eivät sisällä Aloe Veraa joten tämä päätyi mukaan ihan siitä syystä. Jos ihoni ei tästä jostain syystä tykkää niin käytän sen vaikka avokin naamaan. Naamiossa on kiva mansikkainen mutta ei liian ätläkkä tuoksu.


Tuurin lähtiessämme olin päättänyt että ostan jonkun halvan ripsivärin ja joulun jälkeen aleista sitten jonkun paremman, joten tämä w7 Lashtastic -ripsiväri lähti mukaan. Ulkomuodoltaan ja harjaltaan tämä muistuttaa Maybellinen the Colossal Volum' ripsiväriä, saa nähdä onko laatu yhtään verrattavissa Maybellinen versioon joka kuitenkin pitkään oli yksi lempi ripsareistani. Hintaa w7 versiolla oli 3,95e.


Viimeisenä vielä Carmexin huulirasva, joka on jo jonkun aikaa ollut yksi ihan laukkuni perustavaroista. Ostin itseasiassa juuri viikko sitten uuden mutta nappasinpa sitten vielä 1,50 eurolla tuurista yhden lisää, eipähän ainakaan lopu kesken.

Pyysin avoa käydä ostamassa 1kg pikkukinkun ja porkkana- ja perunalaatikot sillä aikaa kun itse shoppailin omia juttujani, tuloksenahan meillä on nyt pakkasessa melkein 6kg kinkku ja jättilaatikot porkkana- ja perunalaatikkoa. Syödään niitä vielä helmikuussakin.

2. joulukuuta 2013

Katastrofi Keittiössä

Meidän perheessä mies hoitaa kokkailut pääasiassa, ihan syystä. Tykkään leipoa ja kokkailla, mutta ihan rehellisyyden nimissä, en ole siinä kovin hyvä. Ainoa asia minkä osaan tehdä tyrimättä on lätyt. Viimeaikoina vapaa-aikaa on kuitenkin ollut vaikka muille jakaa joten olen kovasti yrittänyt opetella leipomaan, pääasiassa en niin hyvällä menestyksellä.


Väsäsin avokille kaurakeksejä, nämä jopa onnistuivat (mitä nyt osa vähän paloi).


Pipareita tehtiin pikkujouluissa lauantaina. Viime postauksessa sanoinkin että tänä vuonna aion tehdä ihan minimaalisen määrän pipareita. Ei sitten luettu ohjetta loppuun asti ennen kun ainekset oli jo kulhossa ja lopussa tosiaan luki että tällä ohjeella tulee pipareita aivan hirveästi...


...Joten päädyttiin sitten tekemään extemporee piparkakkutalo joka ei todellakaan häikäise kauneudellaan. Facebookissa porukka kuvaili tätä "kauhuelokuvaksi" ja "verilöylyksi", itse olen tyytyväinen että se edes pysyy pystyssä. Taika vei mukanaan osan pipareista ja osa taikinasta meni pakastimeen, ensikerralla luetaan se ohje ennen kun tehdään mitään.


Vähän aikaa sitten päätin myös testailla ikean konvehtimuotit, nämäkin ovat niitä harvinaisuuksia jotka onnistuivat ilman sen suurempia taisteluita. 


En kestä sotkua mutta tältä keittiö näyttää aina sen jälkeen kun olen jotain kokkaillut. Kyseinen kuva viimeisimmän nekku kokeiluni jälkeen (poltin ensimmäisellä yrittämällä koko nekkuseoksen niin että kämppä kärysi ja onnistuin vielä tökkäämään sormeni kiehuvaan sokeriseokseen), nyt jännityksellä odottelen josko nuo tuolla jääkaapissa jämähtäisi. 

Tähän listaan voisin lisätä vaikka mitä katastrofeja mutta jostain kumman syystä en ole niitä kuvannut. Pointsit avolle joka on aina yrittänyt maistaa kaikkea mitä olen tehnyt vaikka olisi ollut kuinka hirveää mömmöä. Taidan vastasuudessakin jättää suuremmat kokkailut avokille ja keskittyä itse vaikka kosmetiikkaan.

18. marraskuuta 2013

Lazy Days

Tähän aikaan vuodesta aika tuntuu jotenkin aina hidastuvan. Olen aina ollut todella aamu-uninen ja nyt kun ei tarvitse töihinkään herätä aikaisin, tuhisen sängyssä vähintään siihen kahteentoista asti. Tuntuu että auringon valolle ehtii tämmöisenä päivänä sanomaan moi ja heihei ja sitten onkin loppu päivä pilkkopimeää. Bloggaaminenkin vaikeutuu, koska jos haluaa ehtiä ottaa luonnonvalossa kuvia saa niitä alkaa ottamaan (ja valmistelemaan) heti herättyään. Oma päivärutiinini ainakin alkaa kissojen ruokinnalla ja aamupalalla telkkaria katsellen ja koneella dataillen, pian huomaankin helposti että "aamupala" on venähtänyt kolmetuntiseksi ja ulkona alkaa jo pimenemään. Ehkä oma toimintanikin hidastuu tähän aikaan vuodesta.


Avokkini naurekelee yöpöytäni laatikon sisällölle joka sisältää hevoskuurin vitamiineja ja lisäravinteita, tähän aikaan vuodesta D -vitamiini ja C -vitamiini ovat ihan pakollisia juttuja, kalsiumia ja maitohappoja tulee popsittua muutenkin, ja raskauden myötä laatikkon löysi myös foolihappo ja rauta. Näitten avulla olen syksyn ajan ainakin jaksanut vielä tehdä asioita, vaikka tuntuukin että jatkuva pimeys imee kaikki energiat.


Yritän iltaisin luoda joulufiilistä kynttilöillä, glögillä ja pipareilla, se on ainakin semmoinen pieni valonpilkahdus tässä muuten ankeassa ja pimeässä talvessa. En ole ennen ollut pahemmin jouluihminen, aiemmin joulu on ennemminkin ollut stressin aihe. Tänä vuonna vietän kuitenkin joulua hyvin pienimuotoisesti ja päättänyt olla siitä stressaamatta, koristella vähän kotia ja ostaa joululahjat ajoissa, ja joulupöytäänkin tulee vain semmoisia asioita joista pidän, mitään en aio tehdä vain perinteen vuoksi.



Ostin ikeasta jo jonkin aikaa sitten suklaakonvehti- ja piparkakkumuotit, ollaan tänä vuonna Taikan kanssa suunniteltu että tehdään paljon lahjoja ja muutenkin joulujuttuja itse, kuten mm. piparkakku Taikina. Muutama vuosi mulla ja Taikalla lähti pipareitten leipominen vähän hanskasta ja tuloksena oli varmaan yli viisi pellillistä pipareita, joita sitten löytyi vielä huhtikuussakin kaapeista. Tänä vuonna yritetään pitää jonkinnäkönen kontrolli tässä hommassa, ehkä pari pellillistä riittää.

Tässä oli tämmöinen harvinaisen sekalainen postaus aiheena "ei mikään". Ehkä ensipostauksessa on jotain järkeä. Nyt menen pesemään pyykkiä.

9. marraskuuta 2013

Organizing

Pahoittelen jo heti alkuun kuvien huonoa laatua. Otin kuvat illalla kohdevalaisimen alla joten tulos ei ollut paras mahdollinen, en vaan millään tuolloin jaksanut odottaa!

Taika vinkkasi minulle jonkin aikaa sitten Tigerissa myytävästä boksista, joka sopisi kuulemma täydellisesti kosmetiikan säilyttämiseen. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, meikeilleni ja muille kauneustuotteilleni ei tällä hetkellä ole mitään muuta paikkaa kuin kaksi muuttolaatikkoa makuuhuoneen lattialla, sillä muutossa luovuin vanhasta meikkipöydästäni sen ollessa liian syvä ainoaan paikkaan johon tässä uudessa kämpässä mahtuisi uusi pöytä. Kävin hakemassa tämän kivan värikkään ja kuvioidun boksin Tigerista, ja kotona se paljastuikin oikeaksi tilaihmeeksi.



Tältä boksi siis näyttää ulkoa päin ja avattuna. Toisesta kuvasta huomaa jo kuinka paljon lokeroita laatikko kätki sisälleen; kuusi isoa ja neljä pientä. 



 
Lokerot ovat kooltaan täydellisiä kosmetiikan säilyttämiseen. Kaikki kulmakynistä huuliliitoihin ja puutereista irtoripsiin mahtui laatikkoon ilman mitään ongelmia ja tilaakin jäi vielä! Pienet lokerot olivat kuin mitotettu huulipunille ja pariin isompaan lokeroon sain jopa mahdutettua kaikki irtoluomivärinappini (paitsi nyt kun sain niitä swapissa lisää).


Olen jo muutosta lähtien etsinyt uutta meikkipöytää mutta oikean kokoisen löytäminen on tuntunut ihan mahdottomalta tehtävältä. Paikka makuuhuoneessa mihin pöydän olisi tarkoitus tulla, on pitkä seinustan pätkä, johon ei kuitenkaan pysty laittamaan kovin syvää pöytää sillä muuten se peittäisi parvekkeen oven. Etsin vähän aika sitten avolle tietokonepöytää ikean sivuilta ja törmäsin tähän Vittsjö tietokonepöytään joka olisi ollut aivan täydellisen kokoinen kyseiseen kohtaan. Arvatkaapa vaan löytyikö pöytää enää ikean sivuilta kun tänään kävin kurkkaamassa? Eipä tietenkään. Toivon todella että kyseinen pöytä palaa valikoimaan jossain vaiheessa, tai että valikoimaan saadaan toinen edes mitoiltaan vastaava pöytä. About 40cm tai alle syvän pöydän löytäminen on vaikeaa, varsinkin kun sen pitäisi sitten olla vielä pitkulainen että siihen mahtuisi jotain laittamaankin. Noh, ehkä joulun jälkeen sitten. 

1. marraskuuta 2013

Asunto ja Askartelua

Tämä postaus on nyt vähän sekalainen mutta olkoot! On ollut jo hetken aikaa pieniä projekteja uudessa asunnossa mitä en ole vain saanut aikaiseksi, lähinnä ihan sisustusjuttuja. Vielä on pitkä lista tekemättä mutta yhden sain tänään viivattua yli listalta. Ennen tämän projektin esittelyä kuitenkin pyynnöstä muutama kuva asunnostamme. Ollaan siis vasta noin kuukausi sitten muutettu ja juttuja on vielä paljon tekemättä. Sisustaminen on mulle semmoinen ikuisuusprojekti, aina on jotain tehtävää ja lisättävää. Tässä asunnossa en ole paljoa oikeastaan ehtinyt vielä tekemään, oikeastaan saanut vasta tavarat kasaan ja omille paikoilleen

P1040429

Meidän kämppä on ihan perus kerrostalo kaksio valkosilla seinillä ja ah-niin-ihanalla muovimatolla. Toisaalta ollaan nyt kyllä todettu että ehkä kolmen kissan ja vauvan kanssa muovimatto on ihan hyvä vaihtoehto, sitä uskaltaa pestä vähän märemmällä mopilla eikä tarvitse panikoida jos jotain kaatuu lattialle. Asunto on kulmahuoneisto joten meillä on ikkunoita kahteen suuntaan, erityisesti pidän olohuoneen isoisa ikkunoista.

Kuten varmaan sisustuksesta huomaa, meillä huonekalut on aika paljolti tummia. Musta vakosamettisohva on ostettu kun 18 -vuotiaana muutin pois kotoa, seuraava sohva tulee varmaankin olemaan harmaa sillä mustassta kankaasta on iso homma pitää kissan karvat pois. Päivittäin joutuu teippirullalla sohvan vetämään. Kirjahyllyn edessä olevat laatikot ovat avomiehen "älä koske" -laatikoita, jotka siis vielä odottelevat että ukkeli ne saisi katsottua läpi. Samaten keskellä lattiaa oleva ilmanpuhdistin vielä vähän hakee paikkaansa.

P1040435

Yksi ihan must juttu itselleni oli viimeasunnosta muuttaessani että seuraavassa kämpässä pitäisi olla avokeittiö. Vaikka asunnossa on neliöitä vaan se 54, tuo avokeittiö niin paljon avaruutta huoneeseen että asunto ainakin omaan silmääni vaikuttaa paljon isommalta. Keittiö odottelee vielä verhoja ja astianpesukoneen asennusta, sekä paria pikkuasiaa. Vanhassa asunnossa meillä oli keittokomero joka (valehtelematta) on pienin keittokomero minkä olen ikinä nähnyt, sinne mahtui vain yksi henkilö. Koska me avokin kanssa ollaan ahkeria ruoan laittajia ja tykätään erityisesti laittaa ruokaa yhdessä, on tämä uusi keittiö ollut ihan mahtava. Siis tännehän ihan oikeesti mahtuu kaksi ihmistä!

P1040440

Makkari on kanssa yksi niistä "luksus"jutuista mitä meillä ei aiemmin ollut. Minulle ja avolle aiempi yksiö oli ihan sopivan kokoinen, mutta kun siihen lisättiin kolme kissaa niin kieltämättä olisi ollut kiva jos öisin olisi saanut laittaa oven kiinni eikä tarvinnut heräillä kun kissat päättävät alkaa vetämään rallia ympäri asuntoa kello kolme yöllä. Meidän juniorin pinnasänky on nimeltään SmartKid -sänky, joka siis sisältää pinnasängyn, hoitopöydän ja laatikostot sekä hoitopöydän että pinnasängyn alla. Sänky on isokokoinen mutta oikea tilaihme sillä ollaan (ainakin toistaiseksi) saatu kaikki juniorin vaatteet ym. tähän mahtumaan. Myöhemmin sänky on muunneltavissa lasten sängyksi sekä kirjoituspöydäksi, tämä siis tulee juniorilla toimimaan vielä vuosia. Vaatekaapin ovessa olevat sisustustarrat on ostettu ikeasta, ja ovien avauskohdista leikattu poikki pahviveitsellä. Pinnasängyn vieressä olevissa laatikoissa ovat surullisesti suurin osa meikeistäni, niille en ole vielä uutta pöytää saanut ostettua sillä muutossa luovuin vanhasta pöydästäni.

P1040443

Ja sitten vielä parveke! Parveke meillä oli ihan ensiasunnossa ja olen sitä jäänyt hieman kaipaamaan, oli hienoa saada se tähän kämppään vaikkei mikään välttämättömyys ollutkaan. Kuvasta ei näy mutta parveke on oikeasti todella iso, joten tämä tulee olemaan varmasti ensi kevään/kesän projektina. Mulla on jo paljon suunnitelmia minkälaisia kasveja haluan ostaa ja verhoilla kaideseinän bambulla. Näillä celsiusasteilla en ole kuitenkaan viitsinyt tuolla hirveästi puuhailla.

Sitten vielä tämä pieni askarteluprojekti. Meillä on yhdessä kirjahyllyn kaapissa piilossa radio/cd/kasettisoitin, semmoinen ei mikään silmää miellyttävä mutta eipä tuo haittaa kun sen sai tosiaan ovien taakse piiloon. Siihen kuuluvat kaiuttimet pitää kuitenkin jättää näkyville (eihän muuten kuuluisi mitään) ja ne näkyvätkin ekassa asuntokuvassa kirjahyllyn päällä. Olen jo pitempään miettinyt että ne paistavat tuolta kaapinpäältä vähän liian näkyvästi, eivät kuitenkaan ole mitään kauneimpia sisustuselementtejä, eikä vaalea puu oikein sovi meidän sisustukseen. Näin ollen ostin ikeasta lahjapaperia jolla päätin nämä palikat päällystää. Lisäksi tarvitsin askarteluliimaa, sakset ja pahviveitsen. Suosittelen käyttämään mattapintaista lahjapaperia, vaikka liima saisikin paperin hieman käpristymään ei mattapaperi näytä sitä niin paljon läpi.


Aloitin liimaamalla yhden sivun kerrallaan, helpointa aikakin itseni mielestä oli aloittaa toiselta pitkältä sivulta ja jättää kaiuttimen alle ja taakse siivut ylimääräistä paperia. Ei kannata edes yrittää saada leikkaamalla heti oikean kokoista siivua.


Liima kannattaa levittää ihan sivuihin kiinni ja vain vähän keskelle.


Heti liimauksen jälkeen kannattaa painella paperi tiiviisti kiinni liimaan ja tarkistaa ettei paperiin jää ryppyjä.


Jonka jälkeen odotellaan että liima kuivuu.


Lopuksi leikkasin / viilsin reunoista ylimääräisen paperin pois (myös kaiuttimien kangaspuolelta).



Ja tämmöinen oli lopputulos. Mielestäni tuli tosi kivan näköiset! Nämähän voisi päällystää ihan minkälaisella paperilla tahansa ja tehdä omaan asuntoonsa sopivat. Nyt pitää enää saada nuo johdot liitettyä soittimeen, taidan kyllä jättää sen homman avokille.