3. maaliskuuta 2014

PinnisHifistelyä

Enpä tiedä miksikä muuksikaan sitä kutsua. Juttuhan on se, että pidän sisustamisesta, mutta en ole sen suhteen nirso. Tai siis oikeasti, meidän kämppä voisi olla vaikka suoraan jostain IKEA katalogista, suurinosa kaluisteista onkin kannettu kyseisestä puljusta kotiin ja koottu sillä yhdellä kuusiokoloavaimella. Pidän kauniista esineistä ja suunnittelen jatkuvasti mitä muutan asunnossamme seuraavaksi, mutta teen sen mielellään pienellä budjetilla. Joskus ehkä saatan santsata vähän kalliimpaan valaisimeen tai petivaatteisiin, mutta yleisellä tasolla en ole nähnyt toistaiseksi syynätä tonneittain rahaa yksittäisiin sisustusjuttuihin, kun halvemmallakin löytyy jos ei tarvitse olla desingia.


En tiedä olivatko ne hormoonit vai napsahtiko joku päässäni, mutta pojun ilmoitettua tulostaan homma otti vähän toisen suunnan. Vauvalle oli mukavaa ostaa hienoja tavaroita ja ehkä jopa vähän "hifistellä" niillä. Nojuu, pidin (ehkä) suurimmaksi osaksi järjen päässä näissäkin ostoksissa, vaikka pärjäisihän tuo poju varmasti ilman vähän ylihinnoitelua sisustustarrapuutakin... Siskoni kotiutti meille Sophie the Giraffen sekä aivan ihanan ferm livingin kankaisen mobilen (kite mobile). Miehen kanssa löydettiin ihmeen kaupalla vielä yksi kappale Suomesta Smart Kid sänkyjä, joka aluksi toimii pinnasänkynä, hoitopöytänä ja lipastona, ja myöhemmin muokkautuu kirjoituspöydäksi ja lasten sängyksi. Kaupungilla huomaan katselevani pojulle jo takkia ensitalveksi ja mietin millaisia legoja ostetaan. Jo ennen pojun syntymää olin ostamassa parin sadan euron (?!) hoito/vaippalaukkua. Se jäi onneksi kaupan hyllylle.


Pojua kiinnostaa tällä hetkellä kaikki lelut ja hilavitkuttimet yhtä paljon kun apinaa politiikka, ehkä tässä äippä shoppaileekin vähän itselleen? Eiköhän toi pojukin saa vielä niistä jotain iloa revittyä joku päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti